Ensimmäinen tietokoneeni oli VIC-20. Se oli kultakimpale. Jumalainen laite. Hurahdin täysin. Niistä iltapimeän näppäimistöralleista ja pelien koodauksista on jo tovi, vaikka pidän itseäni vieläkin nuorehkona miehenä. Tänään ympärilläni on poikkeuksellinen määrä erilaisia teknologisia härveleitä, ja tätäkin kirjoittaessa joku jossakin keksii jo seuraavia täyttä höyryä. Kehityksessä olemme eksponentiaalisella käyrällä. Ja se on parasta ikinä. Mahdollisuuksia on miljoonia. Ja nimenomaan siksi, että yleisömme, ihka elävät ihmiset, ovat näihin namiskuukkeleihin tarttuneet.
Ammatillisesti ajatellen ehkä eniten tässä ajassa nautin siitä, että luovuuden merkitys on kasvanut äärimmilleen. Koskaan aikaisemmin markkinoinnin maailmanhistoriassa meidän ei ole ollut pakko olla yhtä luovia kuin nyt. Samalla luovuus on edelleen kaikkein käytännönläheisin instrumentti brandille saada aikaan kasvua. Luovuus alallamme on vain moninaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Ja se on hienoa se. Kyse ei ole mainos- tai viestintäluovuudesta, on olemassa korkeampi taso – bisnesluovuus, joka levittää siipensä luonnollisesti myös meidän päällemme ja joskus me olemme siinä katalyyttinä.
Effiestä on puhuttu tuloskilpailuna ja kampanjakilpailuna. Juu, eivät nuo määritelmät vieläkään väärin ole, mutta ensisijaisesti Effie on luovuuskilpailu. Enemmän kuin mikään muu markkinointialan kilpailu maassamme. Mainonta on pieni osa markkinointiviestintää, joka taas on pieni osa markkinointia. Ja markkinoinnin pirtaan kuuluu mm. asiakasymmärrys, tuotepäätökset, hinnoittelu, jakelu ja toki se viestinnällinen osuus. Strategisen asiakas-insightin löytäminen on luova prosessi. Samoin tuotteen kehittely sen pohjalta. Puhumattakaan jakelutiestrategian rakentamisesta modernissa maailmassa. Eräs kuntosali maailmalla laskutti asiakkaitaan vain siitä ajasta, jolloin he eivät ole kuntosalilla. Hinnoittelu. Luovuutta yhtä kaikki. Ja edelleen on olemassa markkinointiviestinnällinen luovuus ja mainosluovuus. Yhä moninaisempana, modernina tarinankerrontana. Kaikki nämä luovuuden ulottuvuudet ovat merkittävä osa menestyvää Effie-työtä. Ja sitten on vielä se dokumentin tekeminen. Aivan oma luova prosessinsa, joka hyvin tehtynä kirkastaa mitalin väriä.
Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole dissata mainonnan luovuuskilpailuita. Ei lainkaan. Vaan kääntää katse sen totuuden suuntaan, että kaikki ongelmat, myös liiketoiminnan ongelmat, ratkaistaan luovuudella. Ja parhaimmissa Effie-töissä nimenomaan luova ongelmanratkaisu, kyky nähdä toisin, on vahvasti esillä.
Minä en kaipaa VICciäni. Silti joskus kaiholla mietin, miten syvälle pelin tarinaan voi uppoutua, vaikka grafiikkaa ei ole lainkaan – vain tietokoneen kirjoittama lause ruudulla Draculan linnan yhdessä huoneessa olevista tavaroista. Olivatpa välineet mitä tahansa, luovuus on edelleen se, joka ihmisiä liikuttaa.